Eli esipuhe
Olen purjehtinut noin 4 vuotiaasta asti ja Kotkalainen Isäni on kouluttanut minusta hyvät merimiestaidot omaavan purjehtian. Tosin se on vienyt noin 40 vuotta – enkä vieläkään ole valmis
Purjehdussäännöistä on paljon kirjoja, artikkeleita ja experttien neuvoja lehtien ja seurojen saiteilla. Lisäksi pursiseurat tekevät hyvää työtä sääntöjen ja niiden soveltamisen kanssa varsinkin juniorien koulutuksessa.
Mutta miten on ‘vanhojen’ purjehtioiden kanssa? Kaikkieivät edes kehtaa tai uskalla kysyä tulkintoja – saatikka sitten muistaisi säännöt ulkoa tai edes pitäisi sääntökirjaa taskussa. Ja asiaa ei helpota yhtään se, että ne joilla sääntökirja on todallakin taskussa – luokitellaan nipottajiksi. Ja yleisesti ottaen ne jotka luokittelevat sääntökirjaa lukevat nipottajiksi – ovat ehkä niitä, joilla se sääntökirja pitäisi olla useammin mukana.
Olen kokenut muutamia kolareita ja lukemattomia tiukkoja paikkoja avomeri ja rataluokissa kuten IOR, IMS, IRC, 6mR ja 8mR ja päälimmäiseksi säännöissä ja niiden tulkinnassa on jäänyt mieleen tavat tulkinnat. Harmillisen usein säännöistä haetaan ‘porsaanreikiä’ joilla voidaan laillisesti haitata toista venekuntaa. Tämä on sinänsä ihan oikein, mutta jos se on päällimmäinen tarkoitus – ollaan jo pahasti hakoteillä herrasmieslajissa.
Pieni esimerkki
Eräälle veneelleni kävi haveri avomeriluokkien lähdössä ja sen sääntötulkinnoissa ei edes kansallinen huippu jury halunnut ottaa kantaa. Veneeseeni tuli miehen mentävä aukko kylkeen ja päin ajanut vene ei jäänyt paikalle auttamaan, vaan jatkoi kisaa.
Loppujen lopuksi vakuutusyhtiöiden lakimiehet ja tarvittaessa poliisi selvittelevät tuollaista asiaa – ja sillä ei oikeastaan ole enää paljoakaan tekemistä kilpapurjehdussääntöjen kanssa, ja ei auta sanoa että ‘olin oikeassa’ jos vahinko todella on tapahtunut jo. Poliisin näkökulmasta molemmat venekunnat tekevät virheen jos kolari tapahtuu – ja molemmat saavat todennäköisesti sakot, jos asiat menevät riittävän pitkälle. Merellä tilanteet eivät ole niin mustavalkoisia, kun maantieliikenteessä.
Kyseisen tilanteen epäselvyyttä kuvaa hyvin se, että kun törmäys oli tapahtunut ja ympärillä olevat veneet ja ihmiset rannalla kuulivat törmäyksen äänen – oli päin ajettu vene jo kääntynyt 180 astetta ja oli näin ollen toisella halssilla keula entiseen tulosuuntaan. Hae siinä sitten silminnäkijöiden todistuksia…
Jatkan tähän blogiin suomenkielellä sääntöasioita mahdollisimman selkeästi sen mukaan miten TOPP 6mR talven teoriatreeneissä niitä käsittelemme.
Arvo Paukkunen
